Jooga

ElinMaria Sydänvirta Hyvin perehtynyt monenlaisiin jooga- ja meditaatiokouluihin päivittäisellä harjoittelulla ja oppilaina vuodesta 1996. Koulutettu mm Nordiska Yoga-institutet Viryayoga-opettaja(RYS200h), Yoga nidra opettaja (RYS30h) Mindfulness Center Sverige (MfC), ISLO Dance and Somatics and Somatic (1 vuoden täysipäiväinen ohjelma) ja samoin Somatic selfcompassion® with trauma Informed Approach (100h).

Arvot ja keskittyminen jaettu minun fasilitointini kanssa:
- Jooga on harjoitus, jossa pääsemme käsiksi kehomme ja tietoisuutemme yhä hienovaraisemmille tasoille.
- Lisätä ymmärrystä mielen, ajatusten, tunteiden (mindfulness), hengityksen (pranayama), asennon (asana), liikkeen (vinyasa) ja katseen (drishti) välisistä yhteyksistä.
- Mahdollistetaan turvallinen ja kestävä joogaharjoittelu, jonka rakennuspalikat ovat peräisin myös fysioterapiasta ja liikuntateoriasta. Rakennetaan vähitellen kunkin asanan perusteita ja kehitystä sekä siirtymiä niiden välillä.
- Tarjota filosofisia nugetteja ja teemoja, joissa välitän filosofiaa tutkivalla lähestymistavalla rikastuttaakseni ja luodakseni uteliaisuutta ja ihmettelyä joogasta ja elämästä ja ohittaakseni dogmaattiset merkit.
- Parantava tila, jossa yhdistyy myötätunto ja huolenpito kehoa ja mieltä sekä sen alati muuttuvia rytmejä kohtaan. Löytääksemme käytännön lähestymistavan, jossa voimme oppia kehostamme ja sydämestämme ja uskaltaa olla läpinäkyviä erilaisille tarpeille eri hetkinä.
- Liikkumisen ilo ja sisäisen ja ulkoisen vapauden tila. Uusien taitojen oppiminen voi olla leikkimielistä ja hauskaa!

Löysin joogan jo 14-vuotiaana uteliaisuuttani uusia näkemyksiä ja elämäntapoja kohtaan. Joogasta tuli minulle yhdessä muiden somaattisten harjoitusten kanssa tärkeä voimavara reumakipujeni ja toistuvien masennusteni käsittelyssä, ja vielä nykyäänkin jooga pitää minut suurimman osan ajasta sekä kivuttomana että oireettomana.

Olen perehtynyt moniin eri traditioihin, kuten Satyananda-jooga, Kundalini-jooga, Iyengar-jooga, akrojooga, Yoni Shakti -joogaterapia, jooga nidra ja monta vuotta Astangha vinyasa -jooga. Virya Yogasta löysin kotini joogaopettajana ja sen nöyrän lähestymistavan, joka perustuu uusimpiin havaintoihin liikeanalyyseissä, biomekaniikassa ja historiantutkimuksessa sekä iloon ja leikkimielisyyteen sekä filosofiassa että harjoituksessa. Muita jooga-opetukseeni vahvasti vaikuttavia käytäntöjä ovat myötätunto, somatiikka (kuten Body Mind Centering, kehittävät liikemallit), luonto ja mindfulness.

Tällä sivulla voit lukea lisää lähestymistavastani joogaan! Tunnistat tyylin hatha, vinyasa ja lempeämpi lähestymistapa kuten Yoni Shakti Yoga. Tutustut somatiikkaan ja mindful movementiin sekä saat ruokaa filosofisille ajatuksillesi!

Lämpimästi tervetuloa, ElinMaria

Hyvin tasapainoisia sarjoja Virya Yogan perusteilla. Tutustu liiketeorian positiivisiin vaikutuksiin ja siihen, miten asento (asana), hengitys (pranayama), liike (vinyasa), läsnäolo (mindfulness) ja filosofia voivat toimia yhdessä suhteessamme itseemme, toisiimme ja elämään.

Jokainen tunti tarjoaa periaatteita biomekaniikan teemojen ymmärtämiseen terveen ja monikerroksisen harjoittelun kannalta. Kanssani pääset lähestymään hengitystä lempeällä tavalla ja somaattisella ymmärryksellä sen yhteydestä hermojärjestelmäämme.

Tunneillani tarjoan filosofisia ajatuksia ja teemoja uusien näkökulmien mahdollisuudesta ja uteliaisuudesta siihen, miten suhtaudumme sekä joogaan että elämään.

"Viryayoga edustaa modernia ja oppivaa joogaa, jonka rakennuspalikat ovat peräisin fysioterapiasta ja liiketeoriasta, jossa vanhaa tietoa kyseenalaistetaan ja uusia kokemuksia sisällytetään. ..Kyse on siitä, miten voima ja liike vaikuttavat kehoon, lyhyestä ja makeasta liiketeoriasta ja siitä, miten käytämme kehoa terveellä tavalla. ..Niin paljon kuin päivitämme itseämme jatkuvasti liiketeorian nykytiedolla, olemme yhtä lailla omistautuneet joogan tuhatvuotisille filosofisille juurille. Viryayoga on filosofista joogaa, mutta samalla epäogmaattista."

/Nordiska Yogainstitutet Virya Yoga Virya Yoga

Jooga, jossa keskitytään läsnäoloon ja yhä hienovaraisempaan tietoisuuteen kehosta ja mielestä. Saamme hengähdystauon toipumiseen, jossa voimme varovasti vahvistaa itseämme tietoisten ja lempeiden liikkeiden avulla; meditaatio liikkeessä ja hengityksessä. Kun luomme tietoisuutta itsestämme, hermosto saa tilaa parantua ja lisäämme kykyämme olla elämän kanssa sellaisena kuin se on. Painopiste on toipumisessa ja kehotietoisuudessa, jossa stressinhallinnan, somatiikan ja fysioterapian nykyaikainen tieto sekoittuu joogan perinteisiin hengitysharjoituksiin ja syvän rentoutumisen menetelmiin.

Kehollisuus ja somatiikka on lähestymistapa, jolla pyritään integroimaan koko olemuksemme, mielemme ja kehomme suhteessa maallisiin asioihin ja voimiin. Teemme harjoituksia, jotka asettavat meidät syvemmälle suhteeseen painovoiman, maan reaktiovoiman, sydämemme, keskuksemme ja hengityksemme kanssa. Tullessamme kotoisiksi kehossamme ja sen suhteessa maahan käsityksemme muuttuu ja saamme laajemman pääsyn siihen, mitä olemme ja mitä jooga voi olla. Somaattisella lähestymistavalla joogaan voimme antaa mahdollisuuden suunnata harjoitustamme tuomaan kehollemme vapautta ja helppoutta perinteisen lähestymistavan sijaan, jossa joogaa harjoitetaan kehon hallitsemiseksi.

ElinMaria ammentaa inspiraatiota Body Mind Centeringistä, kehityksellisistä liikekuvioista, Mindful-liikkeestä ja syvästä uteliaisuudesta kehomme viisautta kohtaan. Annan saman arvon fysioterapian ja liiketeorian rakennuspalikoille sekä kehon ja kehotietoisuuden sisäiselle ymmärrykselle, kuuntelemiselle ja tuntemukselle. Tästä rikkaasta maaperästä rakennan uteliaisuutta kehojärjestelmiämme ja elävän, hengittävän kehomme muuttuvia rytmejä kohtaan.

"Missä on sisäisen vinyasan linjaus?" Missä on sisäisen vinyasan linjaus? Miten hyväksymme sen linjauksen, joka meillä on, niin että olemme tasapainoisimmin siinä kehossa, joka meillä on sillä hetkellä?". Ei siinä kehossa, joka meillä oli ennen, tai siinä kehossa, jonka haluamme saada, tai siinä, jonka näemme kuvassa "oikean" muodon, "oikean" muodon, "oikean" hiusvärin, "oikean" kokoisen jalan."
- Bonnie Bainbridge Cohen

Kylvetä aistejasi kaikissa luonnon vaikutelmissa, ankkuroi kehosi maisema luonnon maisemaan ja anna tilaa mietiskelylle ja elinvoimaisuuden kokemukselle. Kun teemme joogaa luonnossa, meitä kutsutaan laskeutumaan nykyhetkeen ja meistä tulee luonnollisesti integroituneita muuttuviin pintoihin ja aistivaikutelmiin. Painopisteenä on maadoittuminen itseemme ja luonnon kokemuksen integroiminen meissä ja ympärillämme, hermoston palautuminen stressistä, kognitiivisten kykyjen ja luovuuden lisääminen sekä läsnäolon, tasapainon ja uuden elinvoiman rakentaminen.

ElinMaria juontaa juurensa omaan joogaharjoitteluunsa osittain ulkona, luonnossa ja eri vuodenaikoina. Rakastan luonnon tarjoamaa luovuutta ja mahdollisuuksia; sitä, miten se rikkoo tapojani ja tuo minut nykyhetkeen. Luonnon kanssa minulla on paljon hauskaa; teen kehopalapelejä kehoni ja mielenkiintoisen luontoympäristön avulla ja avaan mieleni kaikille luonnon vaikutelmille. Miten olisi asana-tasapaino, jossa katse lepää vedessä tai muuttuvissa pilvissä? Käsivarsien tasapaino kiven päällä? Tai säätämällä inter-versiojani puun oksan kanssa? Levätä ylösalaisin kivikkoisella kukkulalla tai haistella sammalta i kosteassa metsässä? Luonnon pohtiminen sisälläni ja sen yhteys ympärilläni olevaan luontoon auttavat minua pysymään nöyränä ja täynnä ihmeitä!

Jooga voi tarjota tilaa inhimilliselle pyrkimyksellemme etsiä merkitystä, kontekstia ja arvoa tässä ihmeellisessä kokemuksessa, joka on elämä. Joogan avulla voimme tutkia filosofisia ja eettisiä lähestymistapoja, jotka voivat ravita tätä kaipausta. Jooga voi koskettaa eksistentiaalisempia kysymyksiä, jotka koskettavat etiikkaa ja paikkaamme maailmassa, tai kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi terveyttämme.

Joogan rikas filosofinen perinne juontaa juurensa itäisestä filosofiasta, jossa hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat vaikuttaneet ja kehittäneet nykyään harjoitettavan joogan monimuotoisia lähestymistapoja. Klassinen joogakirjallisuus ja -filosofia ovat noin 600 vuotta vanhoja ja perustuvat perinteisiin, jotka voivat rikastuttaa ja antaa uusia näkökulmia länsimaisille näkemyksille olemassaolosta. Idässä vallitsee kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä, jossa keho, sielu ja äly ovat kokonaisuus ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisin kuin länsimaisessa kulttuurissa, jossa niitä pidetään erillisinä kokonaisuuksina, joilla ei useinkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Klassista joogaa voidaan kuvata tapana saada oivallusta itsestä ja elämästä, jossa fyysinen harjoittelu on vain pieni osa siitä, mikä joogan käsite on. Nykyaikainen jooga on kehittynyt fyysisten joogaharjoitusten ja niiden positiivisten vaikutusten ympärille hyvinvointiin, stressinhallintaan, kuntoon ja terveyteen. Jooga liittyy nykyään vahvasti kauneusihanteeseen ja ajatukseen täydellisestä kehosta. Sisällyttämällä filosofiaa joogaharjoituksiimme jooga voi saada arvopohjan, joka ei perustu kehon kurittamiseen täydellisyyteen vaan sen sijaan mahdollisten lähestymistapojen tutkimiseen itseämme ja elämää kohtaan. Ehkä juuri tässä jooga voi poiketa muista fyysisistä harjoitusmuodoista tai nykypäivän kapitalistisesta ruumiinkulttuurista; jopa eksistentiaaliset näkökohdat sallitaan ja tutkitaan kokonaisvaltaista näkemystä elossa olemisesta.

ElinMarian joogaopetukseen sisältyy tutkiva ja filosofinen lähestymistapa elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin, joihin ei ole ilmeisiä vastauksia. Mielestäni meille ihmisille on yhtä tärkeää luoda tilaa eksistentiaaliselle ihmetykselle kuin vahvistaa resursseja hyvinvointiin elämässä. Olen utelias tekemään kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta käsin kosketeltavaa siinä kontekstissa, jossa nyt elämme, ja sitten käytännössä toteutettavissa; kehon ja mielen kautta. Tässä jakamani filosofiset nuggetit eivät ole peräisin ainoastaan joogan klassisesta kirjallisuudesta, vaan ne ovat saaneet inspiraationsa yhtä lailla modernista buddhalaisuudesta, mindfulnessista ja somaattisesta harjoittelusta. Välitän filosofiaa tutkivalla lähestymistavalla rikastuttaakseni ja luodakseni uteliaisuutta joogaa ja elämää kohtaan ja ohitan dogmaattiset merkit. Tunneillani kannustetaan nöyrästi sekä kehon että budin tutkimiseen, jossa ei harvoin myös huumorille annetaan tilaa, kun paneudumme filosofisiin väittämiin ja lähestymistapoihin.

Kun tulet kanssani joogaan, toivon, että saat tilaa ennen kaikkea vain olla; kehoon ja nykyhetkeen, jossa on tietoisuuden kokemus, joka ei ole vain älykkyyden jatkuva oletustila. Samalla haluan, että se, mitä otat joogamatolta mukaasi, on ajatusten ja kysymysten jyviä, jotka voivat synnyttää uteliaisuutta ja ihmettelyä siitä, miten haluat elää elämääsi.

Minun kanssani voitte halutessanne tutkia;
- Mitä pidät pyhänä ja miten haluat pitää huolta siitä, mitä rakastat elämässäsi?
- Miten suhtaudun itseeni ja siihen, mitä koen tässä ja nyt; kehossa, mielessä, ajatuksissa ja tunteissa?
- Miten koen sen, kun syvennän kontaktia kehoon, liikkeeseen, hengitykseen, asentoon ja katseeseen?
- Mitä tapahtuu, kun pohdin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kehoon ja sieluun; itseäni vuorovaikutuksessa ja suhteessa ulkomaailmaan?
- Miten myötätunto ja väkivallattomuus voivat muuttaa näkökulmaani ja lähestymistapaani elämään?
- Millä tavoin jooga voi olla voimavara kohdata elämä sellaisena kuin se on kaikkine kärsimyksen ja onnen hetkineen?
- Miten itämaiset filosofiat voivat inspiroida minua luomaan enemmän ihmettelyä, huolenpitoa, myötätuntoa ja merkitystä omaan elämääni?

Vaikeudet ja kärsimys eri muodoissaan on jotain, mikä yhdistää meitä ihmisiä. Myötätunto tekee meidät tietoisiksi siitä, miten kuulumme toisiimme, ja se voi luoda merkityksen ja yhteyden ympäröivään maailmaan. Kun viljelemme empatiaa, avaamme ovia ymmärtääksemme paremmin toisten tilannetta ja kärsimystä, ja se antaa meille iloa ja voimaa vastata siihen myötätunnolla.

Itäisen filosofian peruslähestymistapa on ymmärtää, miten me kaikki, niin ihmiset, eläimet kuin luontokin, olemme vuorovaikutuksessa keskenämme ja vaikutamme toisiimme, ja siksi on eettisesti arvokasta pitää huolta toisistamme ja kasvattaa huolta toisista. Buddhalainen perinne, jonka juuret ovat joogafilosofiassa, vaatii myötätuntoa kaikkia tuntevia olentoja kohtaan elämän peruslähestymistapana. Ahimsa, joogasutran ensimmäinen eettinen ohje, on sanskritinkielinen sana, joka käännetään yleisesti väkivallattomuudeksi. Olen utelias, miten integroida myötätunnon opetukset joogaharjoituksiin, jolloin voimme tuntea yhteenkuuluvuutta ja ymmärtää yhteenkuuluvuuden perusteita, asenteissamme ja kehollisissa asioissamme.

Myötätunto on nykyään länsimaissa todistettu ja tutkittu menetelmä, jolla voidaan lisätä hyvinvointia ja sietokykyä elämän haasteiden keskellä. Itsemyötätuntoa käytetään sekä terapiana että menetelmänä elämänlaadun parantamiseen ja sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseen.

"Somaattinen itsemyötätunto on ymmärrystä stressaavasta maailmasta, jossa elämme nykyään, ja halua löytää työkaluja ymmärtää ja pysyä maadoittuneena ja ravittuna näinä vaikeina aikoina." /Kristy Arbon.

Itsemyötätunto on radikaali tapa tunnustaa kärsimys osaksi ihmisyyttä ja ymmärrys siitä, että liittolaisena oleminen vihollisen sijaan johtaa meidät rakentavampiin ja kestävämpiin tapoihin käsitellä elämää. Harjoittelemme ystävänä olemista silloinkin, kun tarvitsemme sitä eniten. Myötätunnon avulla voimme rakentaa perustan sisäiselle tuelle oppimisprosesseissamme ja yhteenkuuluvuuden tunteelle, jolloin hermostomme kykenee luomaan turvallisuutta vastakohtana elimistömme käyttämille selviytymismekanismeille, kun altistumme stressitekijöille.

"Väkivallattomuuteen lujasti vakiintuneen ihmisen läsnä ollessa kaikki vihamielisyydet loppuvat" /Jooga Sutra Sutra 2.35

Pyrin sisällyttämään myötätunnon kaikkeen opetukseeni toistuvana lähestymistapana itseemme ja toisiimme, sekä asenteiden että erityisharjoitusten kautta. Joogan harjoittaminen myötätunnolla ja väkivallattomuudella on kulmakivi kyvylle integroida läsnäolo ja keskittyminen, niin sanotusti hyvin keskeinen meditaatioharjoitus. Ilman myötätuntoa epämukavuuden kanssa oleminen muuttuu liian vaikeaksi ja ohjaa meidät pikemminkin dissosiaatioon kuin kokonaisuuteen ja yhteyteen. Eettisenä suuntauksena myötätunto voi antaa joogaharjoituksellemme laajemman ulottuvuuden, jossa huolenpitomme itsestämme synnyttää huolenpitoa myös muita kohtaan. Kun tunnistamme paikkamme elämässä osana yhteisöä, joogamme voi ehkä edistää suurempaa rauhaa, ei vain omaa rauhaa.

"Opettakaa tämä kolminkertainen totuus kaikille: Anteliaisuus, ystävällinen puhe, palveleva ja myötätuntoinen elämä ovat asioita, jotka uudistavat ihmiskuntaa."" /Buddha

Lisää tietoa tulossa!

Lisää tietoa tulossa!